Nyt on menossa jonkinnäköiset ”härkäviikot” työmaalla. On pimeää, märkää, kylmää ja työt tökkii.

Olemme myös tilanteessa jossa vähään aikaan ei tarvitse selvitellä mitään materiaaleja, rakennekuvia tai edes materiaalitoimituksia – oikeat materiaalit ja suunnitelmat on, nyt pitäisi vaan paahtaa eli rakentaa, rakentaa, rakentaa.

Joka päivä tulee edistystä, hitaasti mutta varmasti – näin se pitää vaan ajatella.

Viime viikolla kirjoitin että autotalli olisi jo ollut valukorkeudessa – joo ei ollut. Nyt se on, korkeus pohjoispäädyssä on vaan jo yli 4 metriä, joka tarkoittaa sitä että pitää vähän pohtia että miten se sitten valetaan. Korkeus on sellainen että pitää valaa kahdessa erässä – mutta voiko noin korkealta edes lähteä pudottamaan betonivalua vai hajoaako alimmat harkot – tällaista pitää lähteä selvittämään maanantaina, onneksi saa koko ajan  hyvin tukea HEVI kivitaloilta.

Itse olen viettänyt käytännössä viimeiset neljä päivää siellä autotallin kellarissa. Routaeristämisen jälkeen (joka meni ihan hyvin) olen taistellut isäni avustuksella lattian raudoitusverkkojen kanssa. Kaksi kerrosta raudoitusverkkoa (jotka painaa yllättävän paljon), joiden tulee olla riittävällä korkeudella eristeestä ja toisistaan  muttei kuitenkaan liian korkealla lopullisesta lattiapinnasta. Puhutaan senteistä jokaisen osalta. Lisäksi verkkojen väliin piti asentaa kollektoreiden maalämpöputket.

Tämän viikon hommaani EI edesauttanut se, että sorakerros routaeristeen alla ei ollut aivan tasainen. Tai oli se alunperin, ennenkuin muutama viikko sitten piti vielä kaivaa kellarin viemärit sinne, ja tämän jälkeen tasoittaminen tehtiin suurpiirteisemmin.

Kun ei osaa niin ei osaa. Kun olisi edes kerran ennen tehnyt…Teimme minun jääräpäisyyteni takia tuon verkoitushomman kaksi kertaa uudestaan, vasta kolmannella kerralla tuli OK. Oppirahat on maksettava. No, nyt on harjoiteltu ja tiedetään miten se kannattaa tehdä talossa. (Kyllä, olit isä oikeassa, ne olisi kannattanut mitata vatupassilla yksi kerrallaan alusta asti…)

Tämä käy hyvin esimerkkinä rakentamiselle tyypillisestä tilanteesta – jos joku vaihe (eli tässä siis se soran tasoitus) tehdään vähän sinnepäin, niin kerrannaisvaikutukset myöhemmissä työvaiheissa voivat olla arvaamattomat ja lisätä työmäärää huomattavasti. Täytyy vaan yrittää tehdä kaikki huolella ja kunnolla.

Tällä viikolla ollaan siis tehty:

• lisää autotallin seiniä ja valua varten sekä tuennat että myös aika isot telineet
• kellarin lattian raudoitusverkot ja paalukollektorien asennus
• selvitelty kattojen ja aurinkosähköpaneelien erilaisia vaihtoehtoja (se onkin muuten mielenkiintoinen tarina, siitä lisää myöhemmin)

Huomenna jatketaan taas. C’mon, nyt tarvitaan tsemppiä!

(PS. Verkkosivujen nopeus pitäisi parantua pian, on uskoakseni sopiva ratkaisu löytynyt…)