Raksaviikko 1 vuosi, 8 vkoa: Hyvät vai huonot uutiset ensin?

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

Taas on vaiherikas viikko takana…aloitetaan hyvistä uutisista.

Hyvät uutiset

Rappausurakka on valmis! Nättiä, niinku Turussa sanotaan. Ja hyvä tuli. Nyt voi kyllä antaa kehuja, Kai Juntunen on asiansa osaava rappausurakoitsija – kiitos vielä kerran Villelle blogissa annetusta vinkistä.

Omakotitaloprojektiin lähtevä kun ulkopinnoitusasioita miettii, niin siinä pitää tehdä muutamia valintoja. Ensimmäinen on luonnollisesti että tuleeko puupinnat vai rappaus. Puupinta on edullisempi mutta sitä pitää huoltomaalata ehkä noin kymmenen vuoden välein. Rappaus on siinä mielessä huolettomampi.

Jos päätyy rappaukseen niin siinä valittavia asioita ovat väri (tietenkin), ”kivi” eli kuinka karkea/sileä lopullinen pinta on (yleisin on STO:n edustajan mukaan 1,5 millin ”kivi” eli raekoko) ja lopuksi itse pinnoitteen viimeistely: ruisku- vai hiertopinnoite.

Ruiskupinnoite on nopeampi ja edullisempi tehdä kuin hiertopinnoite. Ja mitä pienempi raekoko pinnoitteessa on, niin sitä vähemmän se kuulemma antaa anteeksi eli pohjustustyö pitää tehdä huolellisesti. Mitään näistä asioista ei tiedetty kun rappauspinnoitetta valittiin STO:n toimistolla kesällä, ja päädyttiin silloin mallipalojen perusteella 1,0 mm raekokoon ja hiertopinnoitteeseen – eli kaikkein haastavimpaan ja työläimpään! Tietenkin.

Mutta hienosti Kai Juntunen hoiti homman ja meidän mielestä tuli oikein hieno! Nyt sitten vielä vesipellit ikkunoiden alle ja laudoitus etelä- ja itäpäätyyn niin alkaa ulkopuoli näyttää lopulliselta. (Tai no, portaat, parvekkeen ja terassin lattiavalut ja kosteuseristeet, vähän levytyksiä, lasitukset ja terassit vielä..mutta ei nyt takerruta pikkuasioihin…)

Huonot uutiset

Isännällä meni hermo viime torstaina. Muutenkin kun päätettävien, valittavien ja selvitettävien asioiden määrä on vähän kasaantunut sisätöihin liittyen, niin torstaina selvisi pari tylsempää asiaa.

Meidän talon ja erityisesti kellarin lattiaa olisi pitänyt ruveta lämmittämään varmasti huomattavasti aiemmin. Betonilattiassa on peukalosääntönä että se kuivuu (suh koht optimioloissa) noin sentti per viikko tahtia. Nyt on ollut aika sateinen kesä joten vauhti on varmasti ollut hitaampi. Betonilattian pitää siis olla riittävästi kuivunut ennenkuin pinnoitteita (kosteuseristeet, laatat, parketit jne) voidaan alkaa asentamaan.

Kellarissa tilanne on erityisen pulmallinen, koska siellä on 15 senttiä paksu lattia. Tupla-kuivumisaika siis.

Soitto vastaavalle mestarille ja tiedustelin että millä tätä voidaan kiihdyttää? Lämmittämisellä ja hyvällä ilmanvaihdolla. Olin jo aiemmin vuokrannut pari lämpöpuhallinta taloon mutta tehokkain tapa on talon oma lämmitysjärjestelmä eli vesikiertoinen lattialämmitys. Eli eikun maalämpöpumppu tilaukseen.

Samassa ruvettiin sitten porukalla pohtimaan että mitenkäs se teknisen tilan kosteuseristys, siis kellarin, johon lämpöpumppu asennetaan. Eipä oltu tästä keskusteltu ei LVI-suunnittelijan, ei vastaavan mestarin, ei rakennesuunnittelijan tai kvv-vastaavan kanssa koko tänä aikana. Ehkä niitä harmaita alueita, joissa jokainen ajattelee että kyllä se on varmasti käyty läpi. Vastuu toki tietenkin loppukädessä minulla eli rakennuttajalla.

Mitäh, siis mikä h*##*tin kosteuseristys kellariin…?!?

Käämihän siinä paloi. Kohtuullisella univajeella alkoi ensimmäisen kerran ketuttaa kuin pientä oravaa. No, sen sijaan että olisi ruvennut paiskomaan työkaluja ja kampanauloja pitkin työmaata niin laskin kymmeneen (tai tais olla kahteenkymmeneen) ja ehdotin että mitäs jos otetaan pieni tauko ja lähdetään kiinalaiseen lounaalle. Pahimmillaan tuon kosteuseristyksen teko olisi voinut tarkoittaa laatoitustöitä yms ja niitähän ei voisi tehdä ennenkuin lattia on riittävän kuiva. Ja kuivuminen ei etene ellei lämpöpumppu ole käynnissä. Kana-muna -tilanne siis. Yhteispelillä (ja aikamoisella soittorumballa) löytyi lopuksi ihan kelpo ratkaisu – vastaava mestari soitti rakennusvalvontaan ja kysyi että riittääkö Betolux-betonimaali teknisen tilan kosteuseristeeksi. Saatiin hyväksyntä. Tikkurilan Betolux löytyy lisäksi suoraan Joutsenmerkin tietokannasta, joten tässä kävi tuuri. Laitetaan maalia tässä vaiheessa vain ja ainoastaan siihen alle parin neliömetrin alueelle jolle lämpöpumppu ja lämminvesivaraaja asennetaan, sitten koneet käyntiin ja kun lattia on (sitten joskus…) kuiva niin lattian maalaus loppuun.

Saunan, kahden Kukko Pils:in ja kahdentoista tunnin yöunien jälkeen (kiitos vaimo-kulta…) niin alkaa taas näyttää positiivisemmalta. Onni onnettomuudessa on se, että autotallin lattiaan ei ole vielä ehditty tehdä lattiavalua ollenkaan kun siellä lämmitysputkien laitto jäi vähän vaiheeseen. Nyt sinne voidaan laittaa betonivalun yhteydessä Mastertop 100-pinnoite, joka on erittäin kestävä, hyvä ja kohtuullisen huokeakin pinnoite juuri autotalleihin ja esim kellariin. Mutta se pitää hiertää tuoreen betonin päälle samaan aikaan kuin lattia valetaan, jälkeenpäin sitä ei voi asentaa. Tätä olisi kannattanut laittaa alunperin kellariinkin. Muutaman puhelinsoiton jälkeen BASF:lle Belgiaan saatiin Mastertop 100:n osalta kriteeridokumentitkin kuntoon.

Myös toinen tylsä asia on selvinnyt – meidän viemäriputket, jotka siis menevät talosta tekniseen tilaan, ovat maatöiden aikana todennäköisesti vajonneet alaspäin. Tarkoittaa sitä että niissä ei välttämättä ole riittävää kaatoa, jotta jätevesi menisi kaupungin viemäriverkkoon. Jos näin on, niin nuo putket pitää kaivaa esiin.  Ei huvittaisi kyllä yhtään, aika paljon lisäkustannuksia ja lisä-vähti.

Eli kunhan saadaan syöksyputket ja tikkaat kiinnitettyä niin sitten siirtyy fokus takaisin kellariin, jotta se saadaan sellaiseen kuntoon että lämpöpumpun ja vesivaraajan voi asentaa. Samoin autotalliin pitäisi valita ovi. Kyllä se moottoroitu, etäkäyttöinen nosto-ovi tulee olemaan. Hörmann, Turner, Crawford, Doortech, Ryterna…joku näistä varmaan. Vaaralan Heidi Joutsenmerkiltä ilmoitti että peltipäällysteisille nosto-oville ei edellytetä kriteerejä, se sopii tässä rytäkässä.

Eteenpäin, sano mummo ku laidan yli taklaattiin…

Kuvia taas viikon varrelta.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Paksujen kattuotuolien päälle asennettiin rappauslevyt ja rappaus. Tuli aivan tyylikäs. Tuonne vielä puupanelointi kattoon niin voilá.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

 

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Hiertopinnoite ja 1 millin raekoko. Väri 16001.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *