Aurinkosähkö on (media)seksikästä – ja syystä!

Kuva 1. Thomas Alva Edison aurinkosähköstä - vuonna 1931! Kuvalähde Pinterest.
Kuva 1. Thomas Alva Edison aurinkosähköstä – vuonna 1931! Kuvalähde Pinterest.

Heti alkuun pahoittelut iltapäivälehden lööppi -tasoisesta otsikosta, en voinut vastustaa.

Kuten nollaE:n Nikolas Salomaan viimeviikkoisesta, varsin selkokielisestä vierailijabloggauksesta selvisi, tulee meille siis erittäin energiatehokas/energiaoptimoitu talo ja lämmöntuottoon käytetään mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa sekä maalämmön että aurinkolämmön avulla.

Entä sitten sähköntuotto uusiutuvasta energiasta? Pientalorakentajalle vaihtoehtoja on käytännössä kaksi – aurinko tai tuuli.

Taajama-alueella kun ollaan ja naapurisopukin olisi kiva juttu, niin pientuulivoimalan rakentaminen taitaa olla vähän liian extremeä.  Jos tavoittelemme esimerkiksi n. 4.000 kWh:n vuosituotantoa pientuulivoimalan maston tulisi olla noin 30 metrin korkeudessa ja tarvittavalle generaattorille (3-5 kW) potkurin halkaisijan tulisi olla noin 5 metriä. Tämä olisi aikamoinen näky pientaloalueella! Siinä saattaisi rakennusvalvonnallakin olla muutama sana sanottavana..

Tontillamme kyllä tuulee usein niin maan perhanasti että siinä mielessä paikka kyllä sopisi mutta summa summarum; tuulivoima on meidän tapauksessa pois pelistä.

Jäljelle jää siis aurinkosähkö, joka on nyt kuuminta hottia ja paljon esillä mediassa, kiitos suureksi osaksi Teslan ja yrityksen valovoimaisen toimitusjohtajan Elon Muskin. Ja miksei olisi kuuminta hottia –  ”Suuri Keltainen” (Suurlähettiläiden biisin mukaan, heh) tulee muuttamaan energia-alaa vielä paljon, samoin kuin sähköautoilu liikennöintialaa. Sähköautojakin ladataan tulevaisuudessa tietenkin aurinkosähköllä.

No mistä siis lähteä liikkeelle aurinkosähkön osalta? Asumme alueella, jossa sähköverkon tarjoajana on Caruna. Tämän suhteen olemme onnekkaita, Caruna kuuluu niihin sähköverkkoyhtiöihin, jotka laskevat korvauksen ”reilumman” laskentatavan mukaan. Pientuotannosta syntyvän ylijäämäsähkön takaisinsyötön (verkkoon takaisinpäin syötettävän sähkö) laskennassa he käyttävät netotus-periaatetta,  jonka mukaan kolmen vaiheen välinen kulutus ja tuotanto summautuvat hetkellisesti keskenään. Se on omatoimiselle aurinkosähkön tuottajalle reilu mittaustapa, huomattavasti reilumpi kuin yleisemmin käytetty ”vaihe kerrallaan” -laskentatapa.

Caruna on muutenkin mielestäni hyvin hereillä tässä asiassa, verkkosivuilta löytyy paljon ohjeita ja juttuja aurinkosähköön liittyen. Paikallisena sähkönsiirtoyhtiönä he myös varmistavat aurinkosähköjärjestelmän liitettävyyden sähköverkkoon (ei sinne ominpäin voi mitään mennä asentelemaankaan) ja antavat aurinkosähköjärjestelmälle käyttöönottoluvan.

No hyvä, päästiin alkuun – entäs kuinka suuri järjestelmä kannattaisi hankkia? Carunan sivut auttoivat tässäkin, sieltä löytyi Carunan Aurinkolaskuri, johon syötetään keskimääräinen sähkön vuosikulutus (löytyy suoraan rakennuslupaa varten tarvittavasta pakollisesta energialaskelmasta, meillä 7.781 kWh/vuosi) ja voilá, laskuri antaa suuntaa antavan arvion tarvittavien paneelien koosta – meidän tapauksessa noin 4,5 kW. Tämän kokoisella aurinkosähköjärjestelmällä tuottaisimme itse 3.777 kWh sähköä vuodessa.

 

Carunan Aurinkolaskurin tulos Joutsentalon vuotuisella sähkönkulutuksella.
Kuva 2. Carunan Aurinkolaskurin tulos Joutsentalon vuotuisella sähkönkulutuksella.

 

Carunan laskuri arvioi tarvittavien sähköpaneelien koon sen mukaan että itse tuotetun sähkön pystyy myös itse käyttämään. Se on näin yksityiselle kuluttajalle oikeudenmukaista, sillä ylimitoittamalla oman järjestelmänsä syntyy ylijäämääsähköä ja takaisinsyötöstä saatava korvaus, netotus-periaatteellakin laskettuna, on huomattavasti pienempi kuin verkosta ostettavan sähkön hinta.

Väännetäänpä ruuvia vielä kierros. Mitäpä jos tähän kokoonpanoon lisää vielä sähköä varastoivan akun? Tällöin aurinkoisina päivinä tuotettava sähkön määrä voi olla suurempi kuin oma reaaliaikainen sähkönkulutus, koska akku varastoi sähköä ja se voidaan käyttää illalla ja yöllä. Tällaisella järjestelmällä päästään aidosti tilanteeseen, jossa talo on niin sanottu nollaenergiatalo.

Akku tuplaa aurinkopaneelit

Komean talon seinässä oleva valkoinen design-mötikkä on siis akku, tässä tapauksessa Teslan uusi Powerwall 2. Kuvalähde Tesla.com
Kuva 3. Komean talon seinässä oleva valkoinen design-mötikkä on siis akku, tässä tapauksessa Teslan uusi Powerwall 2. Kuvalähde Tesla.com

Kyseisestä aiheesta on mm. energia-alan aktiivinen bloggaaja Tuomas Vanhanen kirjoittanut selkokielisen blogipostauksen ”Akku tuplaa aurinkopaneelit” . Tämä on mielenkiintoista luettavaa, varsinkin kun kyseisen 10.7.2015 tehdyn bloggauksen jälkeen esimerkissä käytetystä Teslan Powerwall-akkujärjestelmästä on julkaistu uusi malli, Powerwall 2, jonka kapasiteetti on kaksinkertaistunut!

Ja tässä tullaankin sitten taas uuteen pähkinään – mikä on oikea hetki hankkia aurinkosähköjärjestelmä ja erityisesti akkujärjestelmä? En osaa sanoa – kehitys etenee vauhdilla, hinnat tulevat alaspäin, hyötysuhteet paranevat. Investoinnin takaisinmaksuaika on onneksi kohtuullisen helppo laskea – mutta toisaalta ihan kaikkea ei voi arvioida pelkässä rahassa. Olisihan se todella hienoa rakentaa ihan oikeasti nollaenergiatalo, joka hyödyntää energiatuotantoon vain ja ainoastaan uusiutuvaa energiaa!

Tässä on jotain samaa kuin uuden auton / kännykän / tietokoneen hankinnassa – aina seuraavana vuonna on tulossa uudempi ja parempi malli. Mutta jos ei koskaan tee mitään ei tee virheitä mutta ei myöskään saa mitään aikaiseksi..

Fakta kuitenkin on seuraava, kuten alla olevasta kaaviosta näkee, aurinkopaneelien hinnat ovat tippuneet erittäin merkittävästi viimeisen 5-10 vuoden aikana. Aurinkosähkö on tänä päivänä taloudellisesti(kin) ajateltuna konkreettinen, harkinnan arvoinen vaihtoehto. Suosittelen tutustumaan!

 

Kaavio 1. Aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys viime vuosina. Huomaa käsin lisätty arvo v 2016 hinnoista! Viimeisen 5 vuoden aikana hinnat ovat tippuneet 70 prosenttia!
Kaavio 1. Aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys viime vuosina. Huomaa käsin lisätty arvo v 2016 hinnoista! Viimeisen 5 vuoden aikana hinnat ovat tippuneet 70 prosenttia!

 

Lisää erittäin mielenkiintoisia kaavioita aurinkosähköjärjestelmien hintoihin ja asennusmääriin löytyy Cleantechnica.com -sivuston koontiartikkelista.

Palaan vielä erillisellä postauksella aurinkosähköjärjestelmiin – paneeleihin ja akkuihin. Vaihtoehtoja on Suomen markkinoilla jo paljon – aargh, nyt se laiskuus lukion sähköopin tunneilla on vaarassa kostautua! 🙂

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *