Kun kerromme Joutsenmerkki-hankkeestamme ihmisille, on ensimmäinen oletus aika luonnollisesti että ”eli rakennatte siis puutalon?”. Sitten kun olemme kertoneet rakentavamme kivitalon, jossa lisäksi käytetään eristeenä EPS:ää (Expanded PolyStyrene) eli tuttavallisemmin sanottuna käytännössä stryroksia, on ihmetys ollut välillä melkoinen.
Miten sellainen talo voi olla ympäristöystävällinen? Tarkastellaanpa asiaa tarkemmin, ilman uskomuksia ja ennakkoluuloja.
Mutta ennen tätä tarkempaa läpikäyntiä haluan sanoa muutaman asian: puu on mielestäni UPEA rakennusmateriaali ja meillä tulee olemaan talon ulko- ja sisäpinnoissa paljon puuta. Myös hirsitalot ovat hienoja! Jokainen tekee valintansa omien arvojen ja mieltymystensä mukaan.
Rakennusalalla käydään myös keskustelua hiilijalanjäljestä eri rakennustapojen (kivi/puu/hirsi) välillä. Nämä hiilijalanjälki-laskelmat voidaan viedä äärimmäisen pitkälle ja saada erilaisia tuloksia eri laskentatavoista riippuen. Minulla ei ole osaamista sanoa siihen asiaan juuta eikä jaata. Me nojaudumme Joutsenmerkin, alan ammattilaisten, määrittelemään kriteeristöön ja se riittäköön meille.
Joutsenmerkityn talon voi siis rakentaa monesta eri materiaalista – mutta puu- ja erityisesti hirsitalon kohdalla kriteeristön kovahko vaatimus energiatehokkuudesta (minimissään B-luokka, meille tulee A-luokka) aiheuttaa sen, että eristämisen kanssa puu- ja/hirsitaloissa tulee olla erityisen tarkkana. Muun muassa siksi FinnEPS-harkko sopii meille hyvin – se on yksinkertainen rakentaa, betonin ja EPS:n höyrynläpäisy-ominaisuudet ovat lähellä toisiaan eli vaaraa ”hometalosta” ei tämän suhteen ole ja rakenne on lisäksi erittäin energiatehokas.
Mutta palatakseni itse aiheeseen – mitenkä siis kivitalo EPS-eristeisenä voi olla ympäristöystävällinen?
Lähdetään käymään tätä läpi Joutsenmerkin oman kriteeristön kautta – kriteeristössä vaaditaan kiinteille rakennusmateriaaleille että ne eivät saa sisältää seuraavia aineita (kopioitu lyhennettynä Jousenmerkin kriteeristön liitteestä 9 ). Sisältämisellä tarkoitetaan kemiallisia aineita, jotka valmistaja tai alihankkija on lisännyt ja joiden pitoisuus on suurempi kuin 100 ppm (0,01 painoprosenttia) lopputuotteessa:
-
Syöpävaarallisia , mutageenisia ja lisääntymistoksisia aineita (CMR) kategorioissa 1A ja 1B
- Aineita, jotka EU on määritellyt PBT- (Persistent, bioaccumulable and toxic) tai vPvB-aineiksi (very persistent and very bioaccumulable) REACH-asetuksen liitteen XIII mukaisesti sekä aineet, jotka täyttävät nämä kriteerit.
- Per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFA)
- Alkyylifenolietoksylaatteja (APEO) ja alkyylifenolijohdannaisia (aineita, jotka vapauttavat alkyylifenoleita hajotessaan)
- Bromattuja palonestoaineita
- Ftalaatteja
- Raskasmetalleja: lyijy, kadmium, arsenikki, kromi (VI), elohopea ja niiden yhdisteet
- Bisfenoli-A, Bisfenoli-S ja Bisfenoli-F
- Boorihappoa, natriumperboraattia, perboorihappoa, natriumboraattia (booraksi) ja muita syöpävaarallisiksi, mutageenisiksi tai lisääntymistoksisiksi luokiteltuja booriyhdisteitä
- Orgaanisia tinayhdisteitä
Lisäksi uusimpaan kriteeristöön eli versio 3:een on lisätty kohdat:
- Ei saa sisältää EU:n määrittelemiä Kandidaattilistan aineita (Kandidaattilista ECHA:n kotisivuilla: http://echa.europa.eu/sv/candidate-list-table)
-
Ei saa sisältää Aineita, jotka kuuluvat EU:n prioriteettilistan mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevien aineiden luokkiin 1 tai 2 (Annex 1 – Candidate list of 553 substances osoitteessa: http://ec.europa.eu/environment/chemicals/endocrine/strategy/being_en.htm)
Betonille ja sementille (eli kivitalon keskeisille raaka-aineille) on pitkälti ylläluetellun mukaiset vaatimukset niiden valmistuksessa käytettäville kemiallisille lisäaineille. Markkinoilla on myös hiilijalanjälkeään jatkuvasti parantavia betoniyrityksiä – meille esim. tulee Ruduksen Vihreää betonia.
ZZZZZZ….huoh – tuon ylläolevan (unettavan? 🙂 ) pläjäyksen jälkeen voidaankin sitten kerrata että
mitä tämä nyt tarkoittaa meidän / EPS-harkkotalon (ja useimpien muidenkin kivitalomateriaalien) tapauksessa.
Kivitalo voidaan rakentaa ympäristöystävävälliseksi – jättämällä bromattu palonestoaine pois harkoista, jolloin saavutetaan vaaditut kriteerit versio 2:n osalta. EPS-materiaalissa on HÄVIÄVÄN pieni jäännösosa (0,03 – 0,1 paino%) styreeniä, joka kuuluu toiseen noista mainituista EU:n kandidaatti/prioritettilistoista. Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä että tehdäänkö uusimman, eli versio 3:n kriteereihin (julkaistiin 3-2016), joitakin muutoksia tämän osalta. Tarkoitus ei ole sulkea pois koko EPS-teollisuutta. Kriteeriversio 2:n vaatimukset täyttyvät joks tapauksessa, ne ovat voimassa siirtymäajan 31.10.2017 asti, jolloin meidän talon pitäisi olla valmis.
Ympäristöystävällisyys ja terveellisyys muodostuu asuintalossa TODELLA monesta asiasta. Joutsenmerkin kriteerit koskevat esim. rakennuksen energiakäyttöä, ilmanvaihtoa, kaikkia käytettäviä kemiallisia tuotteita, energiatehokkaista kodinkoneista, lattioiden, kattojen ja seinien pintakerroksia, jne jne. Lista on pitkä ja löytyy Joutsenmerkin talokriteeristöstä täältä.
Joutsenmerkitty – eli ympäristöystävällinen ja energiatehokas – talo voidaan rakentaa puusta tai kivestä. Meille tulee kivitalo omien mieltymystemme mukaan. Tekeepä sitten puu-, hirsi- tai kivitalon, niin Joutsenmerkin kriteeristöä noudattamalla voi olla varma että omasta asunnosta tulee ympäristöystävällinen, laadukkaasti rakennettu ja terveellinen asua ja elää.