Raksaviikko 44: vauhtia ja itseasiassa yksi vaarallinen tilanne

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

Okei – aloitetaan plussista. Tällä viikolla on parin viikon fundeeramisen jälkeen työt edenneet taas hyvin. Itse otin alkuviikolla raksamiehen rusketuksen (sellainen huvittava niska-käsivarret -rusketus) kun maalasin kahteen kertaan autotallin räystäät. Maalina Joutsenmerkitty Cello Wintex -maali, joka taitaa olla ainoa Joutsenmerkin omaava ulkomaali Suomen markkinoilla tällä hetkellä.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

Timpuri-Lauri asensi kattoluukun (tämä oli hyvä ja erittäin siisti ratkaisu! Nyt ei tarvitse tehdä talon päätyyn kulkuluukkua yläpohjaan, niistä tulee joskus viritelmiä. Rakennusvalvonta siis edellyttää että ”ullakolle” on pääsy jostain kohtaa talosta), katon lumiesteitä, kulkusiltoja, räystäslautoja ja teki muun muuassa kellariin tukevat väliaikaiset portaat.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

Hieno askel oli myös että nyt vihdoin putkimies pääsi käsiksi meidän taloon – tässä on pitkään suunniteltu, mittailtu ja piirretty niitä upotettavia hanoja, seinän paikkoja, Unidraineja ja kaikkea mitä putkitöihin kuuluu. Mahtavaa että vihdoin päästiin vetämään kylmän ja lämpimän veden putkia, asentamaan viemäreitä yms. Putkimies veteli putkia ja minä asentelin lattiaeristeitä niiden päälle. Unidrainin lattiakaivo on nyt myös oikealla korkeudella ja pitäisi olla juuri oikeassa paikassa. Ensi viikolla jatkuu putkityöt.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Linjalattiakaivon (kuten Unidrain) asentaminen on melko tarkkaa puuhaa. Piirsimme putkimiehestä varten etukäteen seinien paikat ja hanojen ja viemäreiden keskikohdat lattiastryroksiin, hänen ei tarvitnnut sitten ruveta uudestaan mittailemaan ja käyttää aikaa siihen.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Vasemmanpuoleinen mötikkä lattiassa on Unidrainin lattiakaivo, joka pitää asentaa oikealle korkeudelle ja vaateriin ENNEN lattiavalua. Tuohon päälle tulee vielä metallinen kouru ensi viikolla ja kummatkin jäävät valun sisään. Korkeutta ei voi sen jälkeen enää muuttaa. Vasta laatoituksen yhteydessä asennetaan näkyviin jäävä design-”päällinen”.
joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Siinä niitä on, ensimmäisiä vesiputkia Joutsentalossa. A small step for a man, a mental leap for Joutsentalo :).

Sitten siitä vaarallisesta tilanteesta. Tarkennan sen että kukaan henkilö ei ollut vaaratilanteessa, mutta tavarat kylläkin. Nimittäin meidän hartaudella suunnittelemat ja mitoittamat isot lasiliukuovet saapuivat Virosta ja se homma EI mennyt putkeen.

joutsenmerkitty_omakotitalo_joutsentalo_rakennusblogi
Tässä kuvassa valmiit liukuovet vielä turvallisesti tehtaalla lähdössä matkaan..

Olin lähettänyt nosturikuskille etukäteen valokuvat, mitat, painot yms. ja varmistellut että riittääkö nostotkyky ja puomi. Ajatus oli että siirretään liukuovet rekasta nosturilla varustetun kuormalava-auton kyytiin tonttia lähellä olevalla tasaisella parkkipaikalla ja siitä ajetaan loppumatka työmaalle ja nostetaan liukuovet tontille asennusta odottamaan.

Olin pyytänyt kaikki mahdolliset ohjeet Viron tehtaalta ja hyvin ohjeita ja asennusvalokuvia sainkin mutta ne eivät soveltuneet meidän tilanteeseen. Meillä ajatus on ollut että ensin saataisiin ovet tontille ja vasta myöhemmin asennus. Ohjeissa kehoitettiin muun muuassa käyttämään kahta trukkia samanaikaisesti, jotta ikkunat saadaan rekasta pois. Veikkaan että aika monen omakotitalon työmaa ja tontin muoto on sellainen että trukin käyttö on (puhumattakaan kahdesta) on sula mahdottomuus.

Laitoimme nostoliinat liukuovien alla olleiden kuormalavojen alle ja nosto alkoi. Jo muutaman sentin noston jälkeen alkoivat nuo kuormalavat hajota. Vihelsin pelin samantien poikki, nämä liukuovet ovat kalleimmat tuotteet mitä meidän taloon asennetaan. Ne jos hajoaa niin sitten tulisi oikeasti itku.

Sitten alkoi erittäin kuumeinen soittelu lähialueen nosturi- ja trukkifirmoihin (siinä vaiheessa olisin ollut erittäin tyytyväinen että oltaisiin saatu lasiliukuovet edes rekasta pois ja jätettyä parkkipaikalle). Rekka oli jo ollut kolme tuntia myöhässä ja kello oli yli viisi perjantai-iltapäivällä. Ei mitään jakoa saada ketään enää paikalle.

Rekkakuski(kin) alkoi olla stressaantunut koska hänen piti vielä hakea lasti paluumatkaa varten. Hänen pomonsa myös soitti ja kuski ojensi puhelimen suoraan minulle ja totesi että selitä sinä tilanne…ei vähentänyt omaa stressiäni.

Rupesin sitten kyselemään että millaista lastia kuskin on tarkoitus paluumatkaa varten noutaa, mistäpäin ja mahtaisiko siellä päässä olla trukkia, jolla saisi meidän ovet kyydistä pois ja rekan tyhjäksi. Suuntana kuskilla oli eräs paraislainen tehdas, mutta siellä ei vastannut kukaan puhelimeen.

Tein päätöksen että kaikki yhden kortin varaan: liukuvet jäi paikalleen rekkaan, luukut kiinni ja lähdin kuskin perässä Paraisille, toivoen että kyseiseltä tehtaalta löytyisi avulias trukkikuski. Perillä oli melkoiset rekkajonot (tehtaalla oli joku henkilöstön virkistyspäivä ja melkoinen vajaamiehitys, tietenkin). Sitten vaan luukulle selittämään tilanne ja yksinkertaisesti pyytämään apua. ONNEKSI löytyi avulias trukkimies, joka nosti liukuovet pois rekan kyydistä!

Nyt meidän hienot lasiliukuovet ovat 18 kilometrin päässä sieltä, missä niiden pitäisi olla… Huomenna alkaa kiivas soittelu sopivan kuljetuksen ja noston järjestämiseksi. Isäni ehdotti jos kysyisi veneenkuljetus-firmoilta, joka itseasiassa voi olla hyvä idea.

Tarinan opetus: mieti tarkkaan etukäteen nostot ja siirrot – kerro vaikka tehtaalle että miten aiotte tehdä nostot ja siirrot ja kysyä että mitä mieltä ovat. He kuitenkin ovat tuotteet pakanneet ja tietävät kuormalavojen kestävyydet, heikot kohdat jne.  Ja erityisenä opetuksena näin jälkiviisaana: ÄLÄ venytä penniä valitsemalla alimitoitettu nosturi!

 

2 thoughts on “Raksaviikko 44: vauhtia ja itseasiassa yksi vaarallinen tilanne

  1. Aika sählinki teillä noston kanssa. Mutta ei teillä käynyt mielessä vahvistaa lavoja laudoilla? 10 minuutin juttu olisi ollut ruuvata lautoja niin, että siirtolavoista olisi tullut riittävän vahvat liinanostoa varten.

    No hyvä homma, että jotenkin asia ratkesi… vaikka 18km päähän nuo tipahtivatkin 🙂

    1. Älä muuta sano. Jännitti niin paljon tilanne ettei oikein aivot toimineet, semminkin kun oli vielä perjantai iltapäivä. Siinä oli myös toinen vaara, mostoliinat olivat niin lyhyet että oli vaara että vierekkäin olleet liukuovet olisivat taittuneet sisäänpäin ja toisiaan vasten. Ja jotenkin olettaisin että nosturikuskilta tulisi nämä ehdotukset, huomasi että häntä alkoi jännittää onnistuminen, silloin on viimeistään syytä lopettaa… nyt tavoitellaan uutta yritystä tälle viikolle, tällä kertaa kurottajalla. Pitää varmaan käydä läpi koko Suomen markkinoiden nostokalusto…

Vastaa käyttäjälle Herra S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *