Meillä työmaalla joitakin lentäviä lauseita, joista yksi on Uuno Turhapuron appiukon eli kauppaneuvos Tuuran useista Uuno-elokuvista tuttu lyömätön lause ”Voi tätä ilon ja onnen päivää!”
Vaikka matkaa on vielä hurjasti jäljellä niin siltä minusta tällä hetkellä kuitenkin tuntuu. Olemme vihdoin päässeet tekemään talon kattoa ja se on edennyt hienosti. Aluskate ja ruodelaudat on asennettu ja odottelemme tällä hetkellä kattopeltejä.
Viime tiistaina saimme työmaalle mielenkiintoisia vieraita (itse kutsumiani 🙂 ) kun Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta muutama talonrakennus- ja LVI-puolen opettaja kävi työmaalla vierailulla. Vierailun tarkoitus oli sekä tutustua meidän kohtuullisen poikkeuksellisiin lämmitysratkaisuihimme sekä arvioida, että voisivatko he tehdä joitakin talon tulevia työvaiheita opiskelijoiden harjoitustyönä.
Mahdollisia harjoitustyön kohteita voisivat olla ainakin talon ilmastointikanavien ja jopa ilmastointijärjestelmän asennus sekä sisäseinien muuraus.
Tämä muuten vinkiksi taas talonrakennusta suunnitteleville. Useat ammattikoulut, aikuiskoulutuskeskukset ja varmasti muutkin ammattiopistot tekevät harjoitustöitä omakotitalojen parissa. Työ on edullista, joskus veloituksetonta, asiakas tehtävä on hankkia materiaalit.
Jos tällaiseen työharjoitteluyhteistyöhön lähdetään, niin on selvää että valtavan tiukkoja aikataulupaineita ei kannata olla. Keskeistä on että hyöty on molemminpuolinen, opiskelijat saavat kokemusta ja rakentaja voi säästää euroja.
Olen kuullut rakentajista, jotka ovat sopineet esimerkiksi sellaisen työharjoittelumallin, jossa ammattilaiset (tai isäntä itse) tekevät itse taloa ja samaan aikaan rakennusalan opiskelijat tekevät autotallia. Kuullostaa minun korviini aivan fiksulta.
Viime aikojen pohdintoja ovat olleet muun muuassa:
- ikkuna-asennuksen suunnittelu.
Meidän Haapsalun Uksetehtaan hienot liukuovet tulevat yhtenä osana karmeineen ja painavat lähes 700 kiloa kappale. Ne pitäisi päästä asentamaan terassille ja parvekkeelle ja ongelmana on että niiden yläpuolella on kattoa melkein neljän metrin verran. Lisäksi tontin takapihalle ei pääse ihan viereen ajamaan. Näillä näkymin ratkaisu tulee olemaan HIAB-auto sekä isoissa ikkuna-asennuksissa käytettävät järeät imukupit. On siinä taas melkoinen sihtaaminen nosturi/HIAB-kuskilla, kun liukuovi-kokonaisuus on 5,7 metriä leveä ja 2,3 metriä korkea ja aukon jokaisella sivulla on ruhtinaalliset 1,5 senttiä asennusvaraa!
- ikkuna-asennuksen tiivistysmateriaali.
Vaihtoehtoja ovat joko ”perinteinen” uretaanivaahto (meillähän oli tunnetusti aika vaikea yleensäkään löytää hyviä uretaanivaahtoja kriteerien takia) tai sitten modernimpi menetelmä, niin sanotut paisuvat nauhat.
Tämä paisuva nauha -menetelmä vaikuttaa todella hyvältä. Ennen ikkunoiden asentamista aukon jokaiseen sivuun asennettaisiim leveää tiivistusnauhaa. Näitä saa eri leveyksisinä, riippuen ikkunakarmien leveydestä. Sitten ikkuna paikalleen ja noin 20-30 minuutin kuluessa tuo tiivistysnauha turpoaa erittäin ilma- ja vesitiiviiksi. Tällaisia paisuvia nauhoja on saatavilla muun muuassa Würthilta sekä Tremco-Illbruckilta (Paisuva nauha TP320, taitaa itseasiassa olla sama nauha, Illbruck valmistaa useita tuotteita alihankintana Würthille).
Paisuvia nauhoja suositellaan käytettäväksi erityisesti energiatehokkaassa rakentamisessa (passiivitalot, nollaenergiatalot), sopii toki kaikkiin taloihin. Nauhan avulla saadaan ikkunoista ja ovista erittäin tiiviitä ja minimoidaan inhimilliset työvirheet tiivistyksen suhteen.
(PS. Tänään on muuten nähtävästi merkkipäivä – kun aloin tekemään tätä kirjoitusta niin WordPress-käyttöliittymässä vilkkui pieni ilmoitusvalo, ”Happy Anniversary”. Olen kuulemma rekisteröitynyt WordPress.com:iin tasan vuosi sitten, tässä on siis jo harjoiteltu tätä bloggaamista jo vuoden päivät. Tämä on muuten oikeasti yllättävän helppoa, jos tekee mieli kirjoitella a-i-v-a-n mistä aiheesta vaan koko maailmalle niin eikun wordpress.com:iin rekisteröitymään, helppoa kuin heinän teko ja halpaa kuin tivolissa…tai siis halvempaa eli ilmaista.)
Viikon kuvia…
Loppuun vielä pari ammattivalokuvaajan ottamaa valokuvaa. Kyllä on heti ihan eri tunnelma kuvissa! Nämä olivat osana lehtijuttua hankkeestamme sunnuntaisessa Turun Sanomissa. Kiitos kuvaaja Mikael Rydenfeltille.
Hei ja ihan ensimmäisenä onnittelut upeasta hankkeesta ja mielenkiintoisesta blogista. Tätä on ollut mukava seurata ja samalla ajatus talon rakentamisesta on myös itsellä vahvistunut. Jos toinen konttorihiiri tähän pystyy, niin täytyyhän minunkin yrittää 😀
Tässä postauksessa sivusit asiaa tuosta paisuvasta nauhasta. En nyt näin jälkikäteen löytänyt tarkempaa selostusta, että päädyittekö kyseistä menetelmää käyttämään ikkunoita asentaessa? Teoriassa tuo kuulostaa omaan korvaan erittäin mielenkiintoiselta. En toki vielä edes tiedä mistä materiaalista taloni rakennan, mutta eiköhän siihen ikkunoita tule ja ihan kiinnitettynä, joten kokemuksia tästä aiheesta kuulisin mieluusti lisää!
Tsemppiä loppurutistukseen!
Moikka Tomi! Kiitos paljon mieltä kohottaneesta viestistä! Siis tosi kiva jos näistä raapustuksista on iloa.
Päädyimme tosiaan käyttämään tuota paisuvaa nauhaa – sellaista löytyi Wurthin valikoimasta (valmistajana Tremco-Illbruck). Muutamia kertoja Joutsenmerkki-kriteerit täyttävät tuotteet (tai niiden löytäminen) ovat aiheuttaneet ylimääräistä vaivannäköä työmaalla mutta tämä paisuva nauha on aivan nerokas ratkaisu! Ne liimattiin kiinni juuri ennen ikkunan asennusta, se oli oikeasti helppoa, ja parin päivän päästä ne olivat paisuneet aivan tiiviiksi! Helpotti todellakin asennusta ja ovat tiiviitä. Yritän kaivaa jostain kuvia ja liittää seuraavaan postaukseen.
Rakennusmateriaalista sellainen kommentti että kyllä ehkä puusta on vähän helpompi rakentaa. Villoittamisen kanssa pitää olla vuodenaikojen kanssa tarkkana etteivät vaan missään kohtaa pääse kastumaan. Ja höyrynsulun kanssa myös. Onnistuu kyllä, kyllähän suurin osa omakotitaloista tehdään puurunkoisina Suomessa. Kivitalossa on toisaalta sitä omaa fiilistä ja saa halutessaan hyvinkin monimuotoisia arkkitehtonisia ratkaisuja niin halutessaan. Ainakin meille tämä eps-harkko on ollut erittäin toimiva ratkaisu. Ei herkkä kosteudelle, ”hengittää” (huono termi, mutta siis höyrynläpäisykyky betonilla ja eps:llä samaa luokkaa, ei tarvita höyrynsulkumuovia kuin kattoon) ja todella energiatehokas. Kyllä tällaisen eps-talon tempaisee pystyyn varsin nopeastikin (tsekkaa esim Koti tunteella -blogi), meillä nyt on monesta syystä tällainen vähän hitaampi projekti…
Suurkiitos tsemppauksesta ja konttorihiirihän pystyy halutessaan vaikka mihin!!