Huoh – nyt oli tiukka viikko. Päivitys lipsahti maanatain puolelle kun oli yksinkertaisesti aika loppu sunnuntaina, koko viikonloppukin kun oli aivan täynnä ohjelmaa.

Itselläni oli kovat tavoitteet viime viikolle ja kyllä ne aika pitkälti saavutettiin. Keskimäärin tehtiin 10-11 tuntisia päiviä.

Tavoitteena oli saada ns. maatyöt päätökseen. Tämä tarkoitti omassa mielessäni sitä että käytännössä kaikki asiat, jotka jäävät maan alle, olisi asennettu  ja maanpinta koko tontilla on vihdoin (lähes) lopullisessa muodossaan – odottaen vain viimeistä maakerrosta eli multaa sitten joskus vuoden päästä.

Ja kyllä me nämä aika pitkälti saavutettiin – Jaakko & kaivuri tuli maanantaina, jolloin saimme homman käyntiin ja teimme talon ulkotäytöt. Tiistain osalta sovimme että hän menee metsähommiin päiväksi ja palaa taas loppuviikoks. Tiistaina aikana me saimme kaivettua ja asennettua kellarin salaojat – näitä kun ei voinut asentaa / mahtunut asentamaan aiemmin, koska edellisen viikon perjantaisen valun takia piti olla kunnolliset puutuennat myös kellarin ulkoseinillä.

Tämä on muuten yksi tyypillinen esimerkki siitä, miten rakentaminen eroaa omasta päivätyöstäni IT-alalla. Ohjelmistoalalla ja usealla muullakin alalla voidaan projekteja tehdä osissa ja ”liittää” kokonaisuuteen periaatteessa missä vaiheessa tahansa. Rakentamisessa on toisin – montakaan hommaan ei voi tehdä etukäteen valmiiksi vaan jokainen työvaihe ja materiaaliasennus on tehtävä tietyssä järjestyksessä. Ja suurin huoli on tietenkin se, että voi saakura ja superhessu jos joku vaihe unohtuu – vaikkapa tässä tapauksessa, miten asentaa jälkeenpäin salaojat kolmen metrin syvyyteen…?

 

Samaa esimerkkiä voi käyttää myös toiseen tyypilliseen tilanteeseen – joskus rakentamisessakin voidaan jonkin verran valita että missä järjestyksessä asioita tehdään. Näiden salaojien asennus tehdään tyypillisesti heti maatöiden alussa, samaan aikaan ensimmäisten kaivuutöiden ja kapillaarisoran levityksen yhteydessä. Itse kun tykkään kuunnella useampaa mielipidettä tekijäporukalta ja yrittää yhdessä tiimin sisällä muodostaa paras näkemys (toimii yhdeksän kertaa kymmenestä, enkä missään nimessä ole tästä luopumassa) niin tässä päädyttiin yhden vahvan mielipiteen perusteella (ei ole enää tiimissä) tekemään nämä salaojat vasta lopussa. Sille oli ihan hyvät perustelut silloin. On totta että salaojakaivot olisivat olleet jonkin verran tiellä, erityisesti kun kellariin tuli reilusti yli kolme metriä korkeita salaojien tarkastuskaivoja.

Jälkeenpäin ajatellen tämä oli kuitenkin työläämpi tie – nuo kaivot olisi voinut hyvin tehdä lyhyinä ensin ja sitten yksinkertaisesti jatkaa pitkillä kolmen metrin jatkopaloilla lopulliseen korkeuteensa. Nyt jouduimme käsin kaivamaan kaikki salaojat ja voin kertoa että yli 50 vuotta vanhan murskeen kaivaminen lapiolla on to-del-la raskasta ja aikaavievää hommaa. Mutta onnistui se näinkin ja siellä ovat – osa yli kolmen metrin syvyydessä siis :). Vaan jos olisi edes yhden talon rakentanut aiemmin niin osaisi edes vähän hahmottaa että mistä ollaan päättämässä ja mitä käytännössä tarkoittaa. Ja helppoahan se on olla jälkiviisas, voi olla että olisi toisinpäin tehtynä tullut sitten muita ylimääräisiä koukeroita matkaan.

 

Mutta siis asiaan ja viikon tehtyihin töihin – tällä viikolla olemme siis tehneet seuraavaa:

• sekä salaoja- että sadevesijärjestelmät sekä taloon että autotalli/kellariin on asennettu ja peitetty (puuttuu vielä pihatien toinen pihakaivo, ei voi asentaa koska huomenna tiistaina tulee ontelolaatta-asennus ja nosturin paikka on juuri tuolla kohtaa…vrt. aiempi viittaus…)

• kaikki ns. ulkotäytöt on tehty eli kapilaarisorat koko talon ja kellarin sivuille tehty ja maan pinta lähes lopullisessa korkeudessa. Tuota soraa meni muuten pelkästään kuluneella viikolla  yli 200 TONNIA…ei voi käsittää… Ja sitä olisi mennyt ihan oikeasti moninkertainen määrä lisää, ellemme olisi rakentaneet kellarin ympärille suodatinkankaasta ja puutavarasta ”väliseinää”. Tämä ”väliseinä” muuten säästi rahaa varmaan muutaman tonnin. Kuten olen aiemminkin monesti sanonut niin sorat ja maa-ainekset ovat ihan oikeasti kustannuserä joka kannattaa ottaa vakavasti…

• patolevyt asennettu
• routaeristeet talon ympärille asennettu
• kellarin sisätäyttö tehty
• Uponorin ”energiapaalut” on kytketty toisiinsa eristetyllä putkella ja saatu homma lähes valmiiksi. Kytkemiseen tarvittiin loppujen lopuksi sellainen Uponorin erikoistyökalu, olisi kaupassa maksanut n 1.000 euroa.. Onneksi saatiin Uponorin tehtaalta lainaksi (kiitos Tuomas E.!!), tuli Kaukokiidolla suoraan tontille
• maalämpöpiirin päät eristetty tarvittavilta osin (reilu metri seinästä) ja vedetty kellariin sisään ja koko piiri eli putket nyt peitetty
• tehty paljon putkituksia teknisen tilan (joka siis autotallin kellarissa) ja talon välille. Nämä työt jatkuvat lähipäivinä vielä, ei saatu valmiiksi kovasta yrityksestä huolimatta.
• piha ja koko tontti muokattu mahdollisimman lähelle lopullista muotoaan – seuraavaksi sitten multaa ensi vuonna

Harkko- ja patolevypaketteja ollaan ohessa kannettu paikasta A paikan B kautta paikkaan C ja takaisin  paikkaan A :).

Jaetaanpa taas omiin ja lukuisten läpikahlattujen blogien ja rakennusaiheisten keskustelupalstojen kokemuksiin perustuen vielä vinkkejä tuleville rakentajille liittyen maatöihin – hyvä jos antaa lisäajatuksia, jokainen tekee toki juuri niinkuin parhaaksi näkee.

Vinkki 1:

Voi olla että oli jo aiemminkin mainittu – jos vain jaksatte tehdä mahdollisimman valmiiksi myös pihasuunnitelman jo ennenkuin rakentaminen alkaa, niin siinä tienaa kyllä sekä rahaa että aikaa. Nyt samalla kertaa kun kaivuri oli tontilla ja teki joka tapauksessa ulkotäyttöjä ja maatöitä niin saatiin tontti muokattua lähelle lopullista pistettä. On turhaa tilata se sama kaivuri sitten vuoden päästä uudestaan kun talo on valmis mutta piha ja tontti aivan kesken.

Vinkki 2:

Jos tarvitsette täytemaata (meillekin tuli viime viikolla sitten loppujen lopuksi vielä neljä rekka-autollista lisää maata, vaikka aiemmin naapurin tontille väliaikaisesti sijoitettu maakasa vaikutti Mont Blancin korkuiselta – mutta eipä vaan sekään riittänyt) niin soitelkaa lähialueen maanrakennus-firmoille ja kuljetusliikkeille – heillä saattaa hyvin olla meneillään jotain isoja työmaita josta joudutaan ajamaan kymmeniä rekkalasteja maata pois ja parhaassa tapauksessa ne saa aivan ilmaiseksi koska muuten nuo yritykset joutuvat maksamaan käsittelymaksuja. Meillekin kävi näin – pienen soittelurumban jälkeen löytyi yksi maanrakennusfirma, joilla oli iso työmaa toisella puolella kaupunkia ja sieltä saimme täysin veloituksetta nuo täytemaat!

Vinkki 3:

Jos haluatte pihalle ulkovaloja, niin yrittäkää nekin sisältää tuohon pihasuunnitelmaan ja pyytääkää sähkösuunnittelijaa tekemään sähkösuunnitelma ainakin pihavalojen osalta myös hyvissä ajoin. Näin nuo pihavalojen sähkökaapeloinnit voi myös tehdä samaan aikaan kun tuo kaivuri on tontilla. Siten ei tarvitse kaivaa pihaa auki vuoden, kahden päästä..

Ja viimeisestä vinkistä päästäänkin aasinsillalla kuluneen viikon ”Mutkia Matkalla” -osioon – Joutsenmerkin kriteerit täyttäviin sähkökaapeleihin nimittäin.

Joutsenmerkin kriteerivaatimukset koskevat jopa sähköjohtoja. Niiden tulee olla mm. halogeenittomia. Tämä on hyvä juttu – halogeenittomat johdot eivät sisällä PVC:tä ja niiden valmistumateriaalit ovat helposti kierrätettäviä. Ne eivät sisällä kadmiumia, elohopeaa, lyijyä, kromia tai bromattuja palonestoaineita. Lisäksi tulipalon sattuessa niiden savunmuodostus on tosi vähäistä.

Nooh – sopivia kaapeleita olemme selvitelleet hyvissä ajoin ja pyysin sähkömiestä käymään hakemassa sähkötukusta REKA:n tiettyjä kaapeleita. Sähkömies toi kaapelit  tontille viime viikon perjantaina, eli siis seuraavana työpäivänä tuli kaivuri.

Näitä halogeenittomia kaapeleita kun vähemmän kysytään (vielä – ovat ymmärtääkseni tulossa pakolliseksi hyvinkin pian itseasiassa nämä halogeenittomat kaapelit!), niin ei tukkurilla ollut sitten näitä REKA:n kaapeleita.

Sähkömiehemme on tosi hyvä tyyppi ja osti tukkurilta toisen valmistajan hyvin vastaavia kaapeleita – nekin mitä todennäköisimmin olisivat myös täyttäneet Joutsenmerkin kriteerit mutta kun siltä merkiltä ei ole dokumentointia hoidettu (ja viime kuukausien kokemukset riittävien dokumenttien hankkimisesta jostain ulkomaisesta pääkonttorista ovat olleet vähemmän rohkaisevia) niin en minä niitä uskaltanut ruveta kaivurimiehen kanssa asentelemaan. Olen jo aiemminkin todennut, että suhtaudun tähän annettun kriteeristön noudattamiseen kuten armeijassa oloon – luotan siihen että kriteeristön laatijat ovat asiansa osaavia ja ajattelevat ympäristöä kokonaisvaltaisesti, joten noudatan annettuja kriteerejä, voisi sanoa, orjallisesti.

Sitten ruvettiin selvittelemään että mistä kohtaa ne Joutsenmerkin kriteerit itseasiassa alkavat, eli että pitääkö maakaapelit, jotka siis asennetaan puolen metrin syvyyteen maan alle, myös täyttää kriteerit. Vastaus tuli seuraavana päivänä että kyllä niiden pitää, koska lähtevät talon pääkeskuksesta. Itse jonkin verran tätä ihmettelin (kieltämättä pieni ressinpoikanen oli silloin päällä) mutta vastaus oli johdonmukainen ja täysin pitävä – tuotteiden asennupaikalla ei ole sinällään merkitystä. Joutsenmerkityn eli ympäristöystävällisen rakentamisen tarkoitus on johdonmukaisesti ohjata rakentajia ja valmistajia ajattelemaan tuotteiden valmistuksen ja tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia.

Eli ei muuta kuin kylmän viileästi oli todettava kaivurimiehelle että nyt ei sitten asenneta pihavalojen sähkökaapeleita (tehdään muuten tämän viikon keskiviikkona) ja sitten soittorumbaa REKA:n pääkonttoriin että mistä saisi ko. kaapelia kun ei Suomen suurimmalla tukkurillakaan sitä ollut. REKA:lta reagoitiin upealla tavalla – seuraavana päivänä lähti tilaus meille tontille suoraan REKA:n Keuruun tehtaalta ja se tuli tänä aamuna perille. Siitä heille suurkiitos!  On todella siistiä nähdä että erityisesti kotimaiset valmistajat reagoivat todella nopeasti ja palvelu on ollut hyvää ja vieläpä monet arvostavat tätä meidän ympäristö-/erikoishanketta. Go Finland!

Alla on kuvasatoa viime viikolta – vauhtia oli, onneksi ei vaarallisia tilanteita. Huomenna on iso päivä – ontelolaatat saapuvat! Sen jälkeen jos päästäisiin vihdoin rakentamaan itse sitä taloa…:)